Sotavuosista toipuminen oli hyvässä vauhdissa Enso-Gutzeit OY:n Kaukopään tehtaitten henkilöstön keskuudessa vuonna 1949. Metsästys luvallisesti oli erittäin hankalaa, ellei peräti mahdotonta maata omistamattomalle tehdastyöläiselle. Syntyi ajatus metsästysseuran perustamisesta, koska oltiin suuria maa-alueita omistavan metsäyhtiön työntekijöitä. Tainionkosken Metsästysseura (perustettu 1931) oli jo tuolloin toiminnassa ylempien toimihenkilöiden seurana, johon tehdastyöläisillä ei ollut mahdollisuutta päästä jäseneksi. Tiedettiin että heillä oli Enso-Gutzeit OY:n maita käytössään, mutta kuinka paljon ja missä, niin siitä ei ollut tietoa.
Ensimmäinen kokous saatiin koolle 29.8.1949 yhdeksän henkilön voimin keskustelemaan seuran perustamisesta. Kokoukseen oli kutsuttu myös Tainionkosken Metsästysseuran puheenjohtaja DI E.F.Pitkänen, koska katsottiin hänellä olevan tietoa yhtiön maista. Pitkäsen selvityksen mukaan yhtiö suhtautuu hyvin myötämielisesti seuran perustamiseen, mutta mistä ja miten paljon vuokraa maita ei hänellä ollut tietoa.
Kokouksen päätöksenä oli ryhtyä valmistelemaan seuran perustamista, yhtenä vaihtoehtona nähtiin mahdollisuus toimia jaostona Kaukopään Kalamiehet ry:n (perustettu 1947) yhteydessä.
Seuraava kokous pidettiin 21.9.-49 johon osallistui 14 henkilöä. Tällöin luovuttiin ajatuksesta jaostona toimimisesta ja päätettiin ryhtyä perustamaan erillistä metsästysseuraa. Nimeksi kaavailtiin Kaukopään Metsämiehet. Kokous piti jäsenien koemerkinnän, johon kaikki läsnäolijat kirjoittautuivat.
Varsinainen perustava kokous pidettiin lokakuun 10. päivänä 1949 Kaukopään tehtaan ruokalassa, kokouksen puheenjohtajana toimi DI Aimo Perttula ja sihteerinä rakennusmestari Aksel E. Räkköläinen, lisäksi kokoukseen osallistuivat seuraavat henkilöt: Matti A. Hannula, Paavo Vähätupa, Onni Räikkönen, Matti Vesanmaa, Verner Virman, Akseli Suikkanen, Aulis Mutanen, Matti Leinonen, Aate Soikkeli, Juho Evälahti, Aleksanteri Kurikka, Urho Kuurne, Arvi Hämäläinen, Toivo Heiskanen ja Y.H. Hämäläinen. Perustajajäseniksi kirjattiin myös alustavissa kokouksissa olleita henkilöitä. Perustajajäsenet ovat kaikki jo siirtyneet autuaimmille metsästysmaille.
Kokouksessa päätettiin perustaa metsästysseura, jonka nimeksi hyväksyttiin Kaukopään Metsämiehet. Samalla hyväksyttiin yhdistykselle säännöt.
Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti dipl.ins. Aimo Perttula.
Johtokunnan kokouksessa 3.11.-49 voitiin todeta, että Tainionkosken Metsästysseuran kanssa on saatu sovittua metsästysaluejaosta siten, että metsäneuvos U.Lehtisalolta saatiin suullinen lupa metsästysoikeudesta sovitulle alueelle kuluvalle metsästyskaudelle.
Toiminta lähti vilkkaasti käyntiin, heti ensimmäisen toimintavuoden aikana jäseneksi liittyi 41 metsämiestä. Yhdistys liittyi Suomen YL Metsästäjäliittoon ja Kennelliittoon. Kymenläänin Kennelpiirin perustavaan kokoukseen Kouvolaan 23.4.1953 yhdistys lähetti edustajakseen Verner Virmanin. Samana vuonna liityttiin Kennelpiirin jäseneksi.
Näin oli saatu yhden metsästysseuran toiminta alulle ja perusasiat kuntoon.
Riistanhoito on kuulunut alusta alkaen aktiivisesti yhdistyksen toimintaan. Heti perustamisen jälkeen julistettiin tuhoeläinten hävittämiskilpailu, johon laadittiin omat säännöt. Jäsenmäärän kasvaessa ja maa-alueiden laajetessa nähtiin jo 60-luvun puolivälissä tarpeelliseksi kiintiöidä saalismäärät metsästäjää kohden, josta lähtien ne ovat olleet käytössä tähän päivään saakka. Kiintiöperusteena käytetään riistanhoito-alueilla vuosittain tehtävää reittilaskentaa. Metsästysalueet 8347ha on jaettu riistanhoitoalueisiin (12 aluetta), jotta riistanhoitotyö saataisiin hoidettua tehokkaammin. Jokaisella alueella on rh-vastaava, jonka johdolla työt tehdään. Metsästysoikeus yhdistyksen maille on sidottu toimintapisteisiin, joita saa rh-työstä ja seuratoiminnasta.
Kiinnostus hirvenmetsästykseen syttyi 1960, jolloin pöytäkirjoista löytyy ensimmäiset maininnat keskusteluista mahdollisuuteen metsästää hirveä. Aikaa kului kuitenkin kaksitoista vuotta, ennen kuin ensimmäinen lupa saatiin. Tuohon aikaan sisältyy monenlaista kokousta ja tapaamista eri henkilöiden kanssa, mutta usko kaatolupaan ei hiipunut missään vaiheessa. Yhden hirven kaatolupa saatiin -72 jolloin hirvijahti käynnistyi 25 metsästäjän voimin. Ensimmäinen jahti kesti vain joitakin minuutteja, kun sarvipää oli jo nurin. Tuosta kaadosta alkaen hirvijahti on kuulunut joka syksy olennaisena ja jäsenistöä yhdistävänä osana yhdistyksen toimintaan. Parhaimmillaan seurueeseen on kuulunut 70 jahtimiestä 80-luvun vaihteessa runsaiden hirvikantojen aikaan. Tällöin jahtimuotona oli lähes ainoastaan ajometsästys, kun hirvikoiria ei vielä tuolloin ollut käytössä. Suurin kaatomäärä yhdestä ajosta on kahdeksan hirveä, pimeä pääsi yllättämään jahtimiehet, ennen kuin saalis oli saatu lahtivajalle. Ensimmäinen maininta hirvijaostosta löytyy 1981, jolloin kaatolupamäärät olivat enimmillään ja jahtivalmistelut ja itse jahti teetti paljon työtä. Nykyisin jaosto tunnetaan suurriistajaoston nimellä, koska se hoitaa myös karhun- ja sudenmetsästykseen liittyvät asiat.
Jahdin johdossa oli 21 vuotta (1972-1992) samat henkilöt, jahtipäällikkönä Kosti Kuuva ja varapäällikkönä Teuvo Rönkkönen.
Kenneltoiminta on myös ollut aktiivista aivan historian alkuajoista, kuten alussa tulikin jo mainittua. Myös kenneltoimintaa tehostamaan perustettiin -67 kenneljaosto yhdistykseen. Saavutuksia ja hyviä koiria mahtuu historiaan paljonkin, parhaimpana mainittakoon Martti Kymäläisen Suomenajokoira Raikun parhaimmat saavutukset. Vuonna -80 ensin piirinmestaruus, sitten SM-kilvan kakkostila ja lopuksi voitto pohjoismaiden mestaruuskisoissa Kaixissa. Kokeita jaosto järjestää useita vuosittain, mutta ensimmäinen näyttely järjestettiin helmikuussa 1999. Näyttely oli yllätys positiivisesti, sillä koiria odotettiin n.100, mutta näyttelyyn ilmoitettiin 220 koiraa.
Kilpailutoiminta käynnistyi myös heti perustamisen jälkeen, koska haluttiin harjoittaa lentoonammuntaa. Ensimmäinen savikiekkolinko lienee hankittu jo1955. Myös kilpailutoiminnan käytännön järjestelyt keskitettiin kilpailujaostolle.
Saavutuksista mainittakoon SM-mitalin arvoiset saavutukset, joita on Aarne Montosella, Eero Gladilla, Vesa Kemppisellä, Petri Frimanilla ja Jukka Virolaisella. Kilpailuja järjestetään vuosittain kaikissa metsästysammuntalajeissa ns. kuukausikilpailuissa, kuin mestaruuskilpailuissa.
Ensimmäinen rakennushanke ajoittui myös alkuvuosiin, sillä jo 1955 alettiin keskustelemaan metsästysmajahankkeesta. Aikaa ei kulunut kuin kaksi vuotta, kun 1300 m3 tontti saatiin vuokrattua Enso-Gutzeit OY:ltä Pien Jukajärven rannalta ja majaa alettiin rakentaa. Varsin pian osoittautui majan laajennus tarpeelliseksi ja vuoden 1964 aikana tehtiin päätös erillisen saunan rakentamisesta. Näillä rakennuksilla tultiin sitten toimeen lähes kaksikymmentä vuotta, kunnes 1983 toteutettiin uuden majan rakentaminen vanhan yhteyteen. Tähän rakennushankkeeseen oli varattu niin paljon hirsiä, että seuraavana vuonna päätettiin uusia myös sauna. Vielä ei rakennusintoa saatu tyydytettyä, sillä 1985 rakennettiin vielä grillikatos. Nyt oltiin saatu sellaiset puitteet jäsenistölle, että niistä voitiin tuntea jopa pienoista ylpeyttä.
Metsäyhtiöiden fuusioita alkoi toteutua 90-luvun alussa, niin ajatuksiin nousi väkisinkin uhkakuva siitä, että kenen kanssa tulevista tonttivuokrista neuvotellaan. Ryhdyttiin selvittämään 1994 tontin lunastamista omaksi. Aikaa ei kulunut kuin vuosi ja kauppakirjat kirjoitettiin 0,645ha tontista Enso-Gutzeit OY:n kanssa. Samana vuonna tonttikaupan kanssa rakennettiin ensimmäinen tauko- ja kokoontumispaikka Leppuukivelle. Kodan valmistuttua sitä käytiin katsomassa kauempaakin, sillä onhan se melko kookas, kun sinne mahtuu 50 miestä sisään. Kodalla vihittiin 10.2.2001 hääpari Maarit Kandelberg ja Jouni Harakka avioliittoon. Seuraavana kesänä rakennettiin toinen tauko- ja kokoontumispaikka Kemppilän suon laitaan.
Pitkään oltiin tuskailtu polttopuumenekin kanssa metsästysmajalla. Tultiin siihen tulokseen, että majalle on saatava pienempi sauna kuin nykyinen n. 8 hengelle tarkoitettu. Pikkusauna saatiin valmiiksi kesällä 1997, jonka jälkeen tiedettiin minne ne polttopuut oli kadonneet. Nämä kaksi hirsirakennusta olivat ensimmäiset, jotka veisti yhdistyksen oma jäsen edesmennyt Matti Härkönen.
Jäsenistö on ollut vuoteen 1997 yksinomaan Stora Enso OYJ:n työntekijöitä, lukuunottamatta yhtä maanomistajajäsentä. Tuolloin tehtiin sääntömuutos, jolla mahdollistettiin ulkopuolisten jäsenten otto 30% jäsenmäärästä. Tällä haluttiin estää sitä paljon puhuttua ukkoutumista, koska näytti siltä, että nuoria jäseniä ei ole tulossa Stora Enson piiristä. Jäsenmäärä seurassa vaihtelee 160 jäsenen tienoilla, joten monenlaista ammattimiestä löytyy joukosta, minkä mittavat rakennus ym. hankkeet todistavat.
Puheenjohtajia 60 vuoteen on ollut tavallista vähemmän, sillä mittavan puheenjohtokauden yhdistyksessä teki Raimo Tahvanainen, joka oli toimessa 20 vuotta yhtäjaksoisesti.
Voidaan tyytyväisenä todeta, että Kaukopään Metsämiehet ry:n jäsenet ovat myös tänä päivänä aktiivisia metsästäjiä ja yhdistysihmisiä, joten voimme kaikki katsoa luottavaisin mielin seuran tulevaisuuteen.
Hannu Kurki
Kaukopään Metsämiehet ry